perjantai 19. elokuuta 2011

Kuivapuvun hanskoista

Tässä taannoin minulta kysyttiin mielipidettä kuivapuvun hanskoista ja päädyin pohtimaan asiaa - jälleen kerran. Koska tuo hanska-asia on yksi iäisyyskysymys sukelluspiireissä, niin ajattelin naputella tännekin omia mietteitä aiheesta, jos niistä vaikka olisi jolle kulle lukijalle hyötyä.

Kuivapuvun kanssahan voidaan käyttää joko kuiva- tai märkähanskoja. Kuivahanskat voivat olla kiinteät, eli niitä ei voida irrottaa puvusta, tai sitten erilaisilla mansettirenkailla varustettuja irtohanskoja. Itselläni on tuollaiset Vikingin valmistamat mansettirenkaat bajonettikiinnityksellä. Jokaisessa tyypissä on omat hyvät ja huonot puolensa.

Märkähansikkaat ovat kaikkein yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu. Kuivapuvun tiiviydestä huolehtivat tällöin rannemansetit, hansikas ainoastaan suojaa käsiä ja tarjoaa kohtuullisen lämmittävyyden. Lämminveriset sukeltajat voivat käyttää tällaisia neopreenihanskoja kylmissäkin vesissä, itse en moista lähtisi kokeilemaan. Märkähanskojen etuja ovat niiden suhteellisen edullinen hankintahinta ja se, että ennen sukellusta sukeltaja voi pitää sormensa paljaana "viimeiseen asti". Toisin sanoen sorminäppäryyttä vaativat tehtävät on helpompi hoitaa, kun sormet ovat paljaana. Edullisia haskoja voi pitää pakissa varalla vaikka muutamatkin, jolloin sukellukset eivät kaadu hanskojen rikkoontumiseen tai katoamiseen.

Kiinteät kuivahanskat ovat, kuten nimikin jo sanoo, kiinteä osa pukua. Tällaisessa puvussa ei ole rannemansetteja, koska hansikkaiden ja puvun välistä saumaa ei ole tarkoitettu avattavaksi. Tämä onkin mielestäni kyseisen hansikastyypin suurin etu: yksi vuotokohta vähemmän puvussa. Toinen etu on se, etteivät hansikkaat voi unohtua kotiin, jos puvun on muistanut ottaa mukaan. Huonona puolena kiinteillä kuivahanskoilla on se, että sukeltaja menettää osan sorminäppäryydestään pukuun pukeutumisen jälkeen, esimerkkinä olkoon vaikkapa alentajan o-renkaan paikalleen laitto. Onnistuu kyllä hanskat kädessäkin, mutta ilman hanskoja se on kuitenkin helpompaa. Myös rikkoutuneen hanskan korjaaminen kenttäoloissa korostuu, kun hanskaa ei voi vaihtaa ehjään. Yleisin rikkoontumistapa lienee jonkinlainen pisto tai pieni viilto, jonka kkorjaaminen on onneksi suht' helppoa.

Viimeisimpänä ovat mansettirenkaalliset kuivahanskat, jotka näin näppituntumalla ovat yleisimmin kuivapuvuissa käytetty ratkaisu Suomessa. Näissä hanskoissa tekninen toteutustapa vaihtelee valmistajien ja mallien mukaan, mutta perusperiaate on sama. Hanska voidaan irroittaa puvusta, mutta sukelluksen aikana hanskan ja puvun liitoskohta on vesitiivis. Etuina tällä ratkaisulla on tuo arvostamani sorminäppäryyden sailyttäminen puvun pukemisen jälkeenkin ja vaurioituneen hanskan helppo tai helpohko vaihto ehjään. Hanskoina olen itse käyttänyt Motonetistä ostamiani sinisiä kumihanskoja, jotka maksavat noin vitosen pari. Hanskatyypin huonona puolena sen sijaan on jälleen yksi vuotava saumakohta lisää. Mansettirenkaat myös haittaavat jonkinverran toimintaa pinnalla, erityisesti laitetta puettaessa tai riisuttaessa. Itse olen leikannut puvuistani mansetit pois, jolloin kaasun kulkeutuminen muualta puvusta hanskoihin helpottuu ja sormien pysyminen lämpimänä on todennäköisempää. Mahdollisessa hanskan rikkoontumisessa pinnan alla kastuu tietysti koko puku, mutta olen pitänyt tätä riskiä pienempänä pahana kuin käsien palelemista.

Mansettirenkaallisissa hanskoissa puvun hihaan kiinnitetään yksi rengas ja hanskaan toinen rengas. Nämä muodostavat yhdessä vesitiiviin liitoksen, joka on toteutettu yleensä joko bajonettikiinnityksellä tai kierteillä. Jonkinverran on tullut vastaan myös kiinni painettaviakin ratkaisuja. Renkaiden kiinnitys hoituu yleisimmin niin, että joko rannemansetin kumi tai hanskan materiaali (riippuen laitetaanko rengasta hanskaan vai hihaan) puristetaan varsinaisen renkaan ja lukkorenkaan väliin. Tämä ei vaadi liimoja ja erikoisia työvälineitä ja on tehtävissä myös karuissa kenttäolosuhteissakin. Mansettirenkaallisten hanskojen lisäksi markkinoilla on myös renkaattomia kuivahanskoja, jossa hanskassa itsessään on mansetti, joka hoitaa tiivistyksen varsinaista rannemasettia vasten. Renkaiden puuttumista lukuun ottamatta tämä hansikatyyppi toimii käytännössä samoin kuin mansettirenkaallinenkin hanska.

Jos sukeltaa vain enemmän tai vähemmän lämpimissä vesissä, pärjää melko varmasti märkähanskoilla. Jos sukellukset tapahtuvat kylmässä vedessä ja / tai ne kestävät huomattavan pitkään, kannattaa hankkia kuivahanskat. Tarkempi valinta riippuu ihan omista mieltymyksistä, melkoisella varmuudella kaikkien mallien kanssa kyllä pärjää. Ennen valintaa aloittelijan kannattaa rohkaista mielensä ja kysellä kokeneemmilta sukeltajilta mielipiteitä ja mahdollisuutta kokeilla erilaisia malleja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti