lauantai 19. marraskuuta 2011

Tietoa pintaan! Uutta meriarkeologiaa Itämerellä

Eilen järjestetty seminaari keräsi ajankohdastaan huolimatta melko ison joukon merihistoriasta ja -arkeologiasta kiinnostuneita ihmisiä Helsingin yliopistolle. Seminaarin pitopaikkana toiminut suuri juhlasali tarjosi todellakin juhlavat puitteet tapahtumalle ja salin suuri koko piti tilan riittävän ilmavana koko seminaarin ajan.

Tapahtuma oli jaettu neljään osaan niin, että aamupäivän kaksi ensimmäistä osiota olivat suomenkielisiä ja iltapäivän esitelmät pidettiin englanniksi. Aamupäivän esitelmien aiheet käsittelivät Vrouw Mariaa, meriarkeologian tilaa nykypäivänä, Hossan järviarkeologista inventointia, Porin Kallolahdella ollutta hylkyä joka jäi satamalaajennuksen jalkoihin sekä vedenalaisen Suomenlinnan näyttelyä. Iltapäivällä vuorossa oli kaksi esitelmää Nord Stream -kaasuputkihankkeesta, Juha Flinkmanin esitelmä Badewannesta ja heidän tuotoksistaan sekä ruotsalaiset esitelmät HUMA-projektista ja 130 metrin syvyyteen uponneesta 1600-luvun aavelaivasta. Kaiken kaikkiaan tilaisuus kesti noin kello 17 asti.

Seminaarin aikana tuli moneen kertaan esiin seikka, että Nord Stream on sponsoroinut merihistorian opetusta voimakkaasti, ja netistä löytyikin tieto tuen olevan tänä vuonna 10.000 euroa. Tilaisuudessa puhuneet Nord Streamin Simon Bonnell ja Museoviraston Stefan Wessman valottivat kaasuputkihankkeen aikana merenpohjasta tehtyjä löytöjä sekä Nord Streamin lähestymistapaa vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Lisäksi tarjolla oli Nord Streamin esitteitä ainakin meriputken rakentamisesta, ympäristön tarkkailusta Itämerellä sekä uponneiden räjähteiden raivaamisesta.

Sekä Göran Ankarlilja että Ola Oskarsson esitelmöivät kumpikin aiheista, joista muistin esitelmien aikana lukeneeni ennenkin. Vuonna 1566 riehunut myrsky upotti ainakin 15 tanskalaista laivaa Visbyn edustalla kesken Pohjoismaisen seitsenvuotisen sodan. Näiden laivojen etsinnöistä ja löydöistä kertoi Ankarlilja päättäen esityksensä kutkuttavasti kysymyksillä Marsista (siis ruotsalaisesta sotalaivasta). Oskarsson puolestaan kertoi hollantilaisesta kauppalaivasta, joka on uponnut 130 metrin syvyyteen. Tämä laiva oli löytynyt, kun ryhmä oli etsinyt neuvostoliittolaisten kylmän sodan aikana alasampumaa DC-3:sta. Tuosta lentokoneen etsinnästä on muuten ihan mielenkiintoinen artikkeli kirjassa Hylkysukeltajat Itämerellä.

Juha Flinkman valotti Badewannen syntyhistoriaa ja sen tarkoitusta ja tulevaa tuotantoa. Netistä pikaisella etsimisellä löytyi oheinen filminpätkä Youtubesta:
Tämäkin traileri antaa lupauksen odotettavissa olevasta laatudokkarista, jonka ilmestymistä voi jäädä odottelemaan mielenkiinnolla!

Esitelmät Vedenalaisesta Suomenlinnasta kertovasta näyttelystä, Hossan järviarkeologisesta inventoinnista sekä Porin Kallolahden hylystä olivat myös mielenkiintoisia, vaikka eivät aivan ydinalueella olekaan näin hylkysukeltajan kannalta.

Vrouw Marian tilaa ja tulevaisuutta käsitellyt esitelmäkokonaisuus herätti osin ristiriitaisia ajatuksiakin, mm. kohteen vaikeapääsyisyyden suhteen. Ilman muuta kyseessä oli kuitenkin hyvin kiinnostava aihe, joka aiheutti myös jonkin verran keskusteluakin. Ajatusta Vrouw Marian nostosta ja näytteille panosta ei ole kuopattu, vaan se on edelleenkin mahdollisuuksien listalla. Heitettiinpä esille ajatus eräänlaisesta akvaariosta, jossa ihmiset voisivat katsella "meren pohjassa" lepäävää hylkyä kuivalta maalta käsin! Esitelmien aikana mainostettiin myös jonkin verran Vrouw Maria veden alla -blogia, joka minullakin on tuossa seurattavien blogien listassa.

Tietoa pintaan! -seminaari oli ehdottomasti käymisen arvoinen tilaisuus! On selvää, että tällaisille olisi enemmänkin tilausta, nytkin kävijämäärää verotti varmasti tapahtuman sijoittuminen "työpäivän" aikaan. Seuraavaa vastaavanlainen tapahtuma lienee helmikuussa Venemessuilla järjestettävä hylkyseminaari, jonne tällä hetkellä on vielä sata ja yksi (101) lippua jäljellä. Ei muuta kuin äkkiä varaamaan!

2 kommenttia:

  1. Olikos tuo Stefan Wessman tosiaan Nord Streamin työntekijänä paikalla? Käsittääkseni hän on ollut Museon palkkalistoilla aiemmin?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi! Olet oikeassa, Stefan Wessman on edelleenkin museon palveluksessa. Korjasin kohdan varsinaiseen tekstiin sekaannusten välttämiseksi.

    VastaaPoista