Kävin tänään Melkulla, pitkästä aikaa. En ole ihan varma oliko toinen vai kolmas kerta tänä vuonna, mutta ei noita kertoja ole tälle vuodelle millään kolmea enempää siunaantunut.
Minnan kanssa mentiin kivipakalle, käytiin katsomassa Selviytyjä-Jarkon Tonttua, tultiin takaisin kivipakalle ja käytiin jossain syvänteessä. Ahneena halusin käydä molempien opasnarujen päissä, se sovittiin kyllä jo pinnalla. Syvänteeseen johtava line oli oikeastaan koko dyykin parasta osuutta näkkärin hävitessä lähes nollaan ja kun dyykkaamiseen sai vähän meininkiä... ;) Parissa kympissä oikea korva alkoi taas kiukuttelemaan eikä meinannut tasata painetta alaspäin mennessä. Onneksi pääsin korvan kanssa yhteisymmärrykseen ja sukellus jatkui suunnitelmien mukaan.
Syvänteestä palattiin kivipakalle josta suunnattiin kuudessa metrissä olevalle lavalle. Siellä tsiigailtiin ahvenia, rapua ja muita vesieläviä, käytiin sukeltamassa vanteet läpi ja pikku hiljaa palattiin takaisin lähtöpaikkaan. Aikaa meni aika tarkkaan tunti, minuutin tai pari yli. Lämpötilat oli tuttua kerrostunutta Melkkua, eli pinnalla (0-8 m) lämpimämpää kuin ilma, ja syvyyksissä raikkaat 5 astetta.
Dyykin jälkeen käytiin grillailemassa, mikä oli taas kerran aika hienoa. :) Kuvia en vaivautunut ottamaan, kun Melkulta on ihan tuskassa pintakuvia ja iPhone ei taivu oikeasti pinnan alla kuvaamiseen. Alkusyksyinen Melkutin on kuitenkin kaunista katseltavaa niin pinnan alla kuin päälläkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti