keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Asiaa sukellusvaloista

Tämänkin kertaisen aiheeseen sain kimmokkeen tuolla Facebookin Vesipäiden  kesken käydyistä keskusteluista. Tämä lamppuasia tuntuu olevan vuosi toisensa jälkeen ns. kuuma, kun tunnelmavaloihin tympääntyneet sukeltajat alkavat harkitsemaan tehokkaamman valaisimen ostoa. Kanisterivalaisimeen siirtyminen onkin iso askel monelle sukeltajalle, onhan kyseessä varsin kallis investointi. Itsekin vatvoin kannuvalon ostamista pitkään ja hartaasti, mutta kertakirpaisun jälkeen en ole ostostani katunut.

Sukeltaminen Suomessa on, julkisuudessa sitkeästi elävistä väitteistä huolimatta, antoisaa. Kylmät ja usein pimeät vedet vaativat tietysti varusteilta enemmän kuin etelän lämpöisissä vesissä sukeltavilta, mutta sehän on aivan luonnollista. Erilaiset olosuhteet vaativat erilaisia varusteita. Omalla kohdalla isoin sukellusmukavuuteen vaikuttanut hankinta on ollut kuivapuku, hyvänä kakkosena tuleekin kunnollisen valaisimen hankinta.

Sukellusvalaisimet voidaan jakaa monella eri tapaa, mm virtalähteen sijainnin, polttimon tyypin tai lampun valmistajan mukaan. Virtalähteenä käytetään yleisesti joko akkuja tai paristoja, jotka on sijoitettu joko samaan koteloon valopään kanssa tai erilliseen akkukoteloon. Selvennyksen vuksi mainittakoon, että yleensä paristoja tarvitaan valaisimeen useita, kun taas akkumalleissa on yksittäinen akkupaketti. polttimo, jolla valoa tuotetaan, on toinen tapa jaotella sukellusvalaisimia. Äkkiä mieleen tulevat ledit, halogeenit, hehkulamput ja hidit. Näistä hehkulamput ja halogeenit edustavat jo enemmän historiaa, kun taas ledit ja hidit nykypäivää. Ledien ja hidien eroista lisää myöhemmin. Lampun valmistajalla en niinkään tarkoittanut eri merkkejä, vaan onko kyseessä kaupallinen vai omin pikku kätösin (DIY) valmistettu tuikutin. Jos taidot riittävät, niin mikään ei tietenkään estä valaisimen värkkäilyä itse, kuitenkin useimmiten helpommalla selviää turvautumalla kaupallisiin tuotteisiin.

Kun puhutaan oikeasti tehokkaista valoista, joiden avulla voidaan kommunikoinnin ja mittareiden tarkistamisen lisäksi valaista ympäristöä, jätetään suosiolla pois valaisimet joiden virtalähde on sijoitettu valopään kanssa samaan pakettiin. Jäljelle jäävät siis ns. kanisterivalaisimet, joissa akku on sijoitettu erilliseen koteloon. Samoin rajataan pois historialliset halogeenit ja hehkulamput ja keskitytään valaisimiin, jotka on toteutettu hid- tai ledtekniikalla. Näin yksinkertaisilla toimenpiteillä on saatu rajattua markkinoilla olevista lukemattomista lamppumalleista suurin osa pois, jonka jälkeen alkaakin varsinainen valinnan vaikeus. Koska jokainen painottaa itselleen tärkeitä seikkoja ja myös mieltymykset vaihtelevat, en edes yritä tehdä tässä valintaa kenenkään puolesta. Alla kuitenkin seikkoja, joita kannattaa miettiä valaisinta hankkiessa ja eri lamppuja vertaillessa:
  • Hankintahinta
  • Valokeilan leveys
  • Akkukapasiteetti
  • Valaisimen käyttövarmuus
  • Huollon nopeus ja luotettavuus
  • Varapolttimoiden saatavuus ja hinta (HID)
Hid ja led ovat aika lailla samalla viivalla tehojen suhteen. Hidin vahvuutena on helpommin säädettävä valokeilan leveys, heikkoutena (sanan varsinaisessa merkityksessä) huomattavasti pienempi iskujen kestävyys ja polttimon lyhyempi elinkaari muutenkin. Harvoinhan sitä lampuilla mitään hakataan, mutta vahinko ei tule kello kaulassa. Hidien varapolttimot ovat sitten aika suolaisen hintaisia...

Vanha totuus "halvalla ei saa hyvää" pätee myös tässä asiassa. Kaveripiirissäni on muutamia jotka ovat hankkineet Puolassa tehtyjä Light for me -valaisimia. Osalla lamput ovat toimineet hyvin ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Osalla kuitenkin puolanihmeet ovat hajonneet, mikä sinällään ei ole mahdotonta kalliimmillakaan merkeillä, mutta sitten onkin alkanut kestämään. Paras (tai pahin) huoltoreissu kesti 4 kuukautta, toisin sanoen kolmanneksen vuodesta! Oman tuikuttimen olen joutunut toimittamaan huoltoon kaksi kertaa (kerran akun kaapeleiden takia ja kerran laturin takia). Kaapeliongelma hoitui sillä aikaa kun kävin sekoittelemassa kaasuja ja laturin kanssa taisi mennä seuraavaan päivään kun ei ollut niin kiireellisestä tapauksesta kyse...

Oma lukunsa ovat sitten nämä kiinalaiset lamput, joita saa jopa alle satasella. Usein Snorkkeli.netissä olen törmännyt ajatukseen, jossa epäluotettava kiinalaislamppu hankitaan alkuun päävaloksi, ja mahdollisen paremman päävalon hankkimisen jälkeen kiinanihme siirrettäisiin varavaloksi. Tällaisen ajattelun logiikka ei kerta kaikkiaan kestä lähempää tarkastelua: eikö varavalon tulisi olla niin luotettava, ettei sen syttymisvarmuuteen saisi vaikuttaa ovatko Mars ja Jupiter konjugaatiossa tai miten kahvinporot sattuivat asettumaan suodatinpussissa? Pinnan alla laitteiden tekniset vaatimukset kasvavat ja kun puhutaan varajärjestelmistä, niin vaatimuksien tulisi olla vielä kovemmat!

Jos nyt jäi polttelemaan sukellusvalaisimen päivittäminen, niin kotimaisten valmistajien Scubamafian ja Northern Light Scuban tuotteista löytyy varmasti oikeanlainen ratkaisu. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti