torstai 5. heinäkuuta 2012

Ajatuksia Italian sukellusonnettomuudesta

Italiassa, tarkemmin sanottuna Palinurossa, sattuneessa sukellusonnettomuudessa menehtyi 4 sukeltajaa viime lauantaina. Sukellusryhmä oli ollut sukeltamassa luolassa, kun jostain syystä ryhmä oli harhautunut väärään paikkaan.

Tapaus on herättänyt runsaasti keskustelua mm. internetin  keskustelufoorumeilla. Ei liene yllätys, että tapahtunutta kommentoidaan vahvan tietämyksen antamalla syvällä rintaäänellä vailla kunnon tietoja tapahtuneesta. Kaiken maailman besserwisserit kertovat miten homma olisi pitänyt tehdä jne, mutta jälkiviisaushan on helppoa. En kuitenkaan jaksa uskoa, että ilman luolakoulutustakaan olevat sukeltajat ovat ajautuneet vahingossa kiven sisään, vaan kyllä sinne on ihan tietoisesti menty. Ja se on se suurin virhe koko jutussa: on sukellettu yli omien rajojen!

Äkkiseltään luolasukellus vaikuttaa ihan simppeliltä jutulta, erityisesti pinnalta. Mennään tunnelia pitkin jonnekin ja tullaan takaisin joko omia jälkiä tai jostain toisesta uloskäynnistä. Vielä helpompaa, jos seurataan jotain narua! Näinhän se oikeastaan onkin niin kauan kun kaikki menee hyvin: varusteet toimii, vesi on kirkasta ja tiedetään missä ollaan - helppoa kuin heinän teko. Mutta sitten kun kakkaa tulee tuulettimeen niin kaikki muuttuu äkkiä paljon vaikeammaksi! Jokainen sukellusta kokeillut tietää painottomuuden tunteen jonka kokee sukelluksella. Tämä "painottomuus" yhdistettynä rajoittuneeseen näkyväisyyteen voi aiheuttaa helposti suuntavaiston menetyksen, jolloin äsken tiedetty suunta ei ehkä olekaan enää se jota nyt kuvitellaan oikeaksi. Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa korostuu koulutuksen sekä sopivien ja toimivien varusteiden merkitys.

Sinkkukamoilla on kiva sukeltaa, jos sukellukset ovat ns. virkistyssukelluksia. Kun suora pintaan nousu on estynyt (olipa kyseessä luola, jääkansi taikka dekojen tarve), ei sinkkupaketti ole mielestäni oikea valinta. Turistikohteilla harvemmin on kai varaa valita millaisen varustekonfiguraation ottaa käyttöön, mutta aina voi valita myös sukelluksen peukuttamisen jo pinnalla. Kun ensimmäistä kertaa teimme Ranskassa sokkoexitiä touch contactilla (eli maskit peitettynä ja "käsi kädessä"), meillä meni noin kolme varttia matkaan, johon olimme sisään mentäessä käyttäneet korkeintaan 15 minuuttia. Kovassa tilanteessa kaasua olisi kulunut varmaan aika lailla reippaammin kuin tuossa harjoituksessa.

Pidetään järki päässä kun sukelletaan. Vaikka sukeltaminen kivaa onkin, niin ei sen takia kuitenkaan kannata kuolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti