Ranskalaisten vesien jälkeen kotimaassa ei olekaan tullut paljon plutailtua. Reilu viikko sitten oli peruskurssin ekat avovedet Melkulla, siellä tuli oltua reippaat 3 tuntia vedessä. Viikonloppuna olisi ollut avovesileiri Kaatialassa, mutta olin töissä ja jouduin skippaamaan harrasteet. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus suunnata merelle, kohde on perinteiseen tapaan vielä auki...
Mutta sitten tuohon otsikon aiheeseen! On tullut joskus luvattuta kotona, että seuraava reissu on sitten perheen kanssa toteutettu ja suuntautuu jonnekin lämpimään. Tämmöinen lupaus tuli annettua ennen kuin lähdettiin livarille Punaiselle merelle (tosin se reissu meni Egyptin kansannousun vuoksi mönkään ja suuntautui Narvikiin) ja Ranskassakin tuli käytyä sen jälkeen. Nyt on siis tarpeen lunastaa lupaus, jolloin minun ja kuplattoman tulevaisuuden välistä poistuu paha karikko.
Kohteen valinta ei ole helppo, mielenkiintoisia paikkoja kun olisi vaikka kuinka. Onneksi karsintaa on helppo suorittaa, kun tsekkaa tilin saldon, ottaa huomioon pienen ja vilkkaan tytön lähes pohjattoman kärsivällisyyden virikkeitä täynnä olevalla lentomatkalla ja pitää mielessä kristallinkirkkaana sen, että kohteessa tulee olla a) lämmintä ja b) hiekkaranta. Ai niin, ja syksyllä pitäis jo päästä... Näillä kriteereillä valikoituivat kohteet aika helposti joko Bulgariaan tai Egyptiin. Bulgaria houkuttelisi myös, mutta se aurinko painaa vaakakupissa aika paljon. Eli Egyptiin ja pelotta päin faaraon kirousta!
Eilen illalla katseltiin hotelleja ja mitä kaikkea sitä nyt matkaa suunniteltaessa nyt katsellaankaan. Finnmatkoilla oli tarjolla vähän kaikenlaisia retkiä ja sieltähän se sitten pomppasi silmille: sukellusretket! Itse olin ajatellut toteuttaa tämän reissun ihan kokonaan perhelomana, matkalaukkuun vähän sukellusvermeitä ja parina, korkeintaan kolmena päivänä dyykkaamaan. Vaimolla oli myös ajatus, että tämä on perheloma - tosin vaimon kuvitelmissa oli, että minä pysyisin "kuivilla" koko reissun.
Saa nyt nähdä miten asia meillä ratkeaa. Jonkin verran meinasin Punaakkerilla sukeltaa, eihän lomasta muuten jäisi mieleen kuin piinava polte pinnan alle. Toisaalta on se keljua, jos tyttö joutuu liian usein odottamaan isiä leikkikaveriksi - silmäterän ehdoilla kun mennään. Onneksi (JO!) neljän vuoden kuluttua voidaan ruveta katselemaan jotain junior scuba diver -juttua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti