Ojamolla

Kävin eilen sukeltamassa Ojamolla. Tavoitteena oli tutustua tuonne avopuolen maisemiin, kun viime syksynä vesi oli niin puuroa kuin olla voi. Ei siellä matalalla näkkäreillä juhlittu nyttenkään, parin kympin jälkeen kyllä kirkastui. Toinen sukelluksen tavoite oli selvittää kuinka pikakorjattu mansetti piti vettä.

Mentiin Heikin kanssa uimalla valkoiselle poijulle ja siitä alas. Kun pohja tuli vastaan, arvoin hetken aikaa minne suuntaan lähtisin. Käytiin tutkintoluolan suulla, siitä palattiin takaisin poijulle ja seurattiin vesiputkea kaltereille. Kaltereilta vesiputkea seuraillen pohjoisrannalle, jossa jonkun aivopierun takia lähdin seurailemaan oikealle menevää opasnarua. Aikamme seurailtiin narua, kunnes käytiin pinnalla katsomassa missä ollaan. No, Meriturvan ja Luksian puoleisessa päädyssä oltiin ja lyhyen neuvonpidon jälkeen päätettiin palata noin kuuteen metriin ja etsiä line jota seurata laituriin. Näin tehtiinkin ja helppohan se oli sitten narua seurailla. Sukellukselle tuli pituutta 63 minuuttia ja maksimisyvyys oli karvan vajaat 37 metriä.

Seuraavan kerran Ojamolla on jo varmasti helpompi sukeltaa, kun on joitain maamerkkejä mistä lähteä etenemään. On se vaan niin eri asia lukea ja kuunnella neuvoja jostain mitä ei ole ennen nähnyt, kuin kuunnella neuvoja kun on jotain mihin ne saa liitettyä mielessään. Ojamon luolaluokituksiin vaaditaan mm. viisi avovesisukellusta kaivoslammessa. Näiden tarkoituksena on juurikin se, että sukeltaja saa avopuolen tuntemusta. Tätä tarvitaan mm. mikäli pintaan nousu on estynyt esim. jääkannen takia.

Kaulamansettikin piti vettä, vaikka olikin korjattu pikaliimalla ja ilmastointiteipillä... Mansetti repesi lauantaina Klaus Oldendorffille tehdyn dyykin jälkeen, jäi sillä reissulla toinen sukellus tekemättä. Repeämä on niskassa ja mansetti repesi koko matkalta aivan liimaukseen asti. En tiedä oliko paikkaus kuinka vettäpitävä, kun irtohupun kanssa varsinaiseen huppuun ei juuri vettä tule. Nyt taitaa olla sopiva hetki sanoa hellät jäähyväiset märkähupulle ja siirtyä kauan haaveilemaani Loitsikan kuivahuppuun...