lauantai 3. syyskuuta 2011

Internet tietolähteenä

Netistä on kätevää hakea tietoa, vaikkapa nyt hylyistä. Itsekin etsin tietoja pääasiassa internetistä, vaikka kirjahyllystä jonkin verran löytyykin myös sukelluskirjallisuutta (mm. jonkinlainen klassikkoteos Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä).

Hakiessani tietoja kotimaisilla vesillä olevista hylyistä katson ensimmäiseksi mitä hylyt.net ja Museoviraston rekisteriportaali kertovat. Jos kyseessä on kauppalaiva, niin vilkaisen myös Suomen kauppalaivastotietokannan tarjonnan. Näiltä kolmelta sivustolta saa useimmiten perustiedot, joiden mukaan voi sitten lähteä tarkentamaan kuvaa. Googletuksen jälkeen kannattaa paneutua niihin tuloksiin sen verran huolella, että voi olla edes suurin piirtein varma tietojen paikkansapitävyydestä. Esimerkiksi äsken etsin tietoja saksalaisesta miinalaiva Königin Luisesta, joka upposi Helsingin edustalle toisen maailmansodan melskeissä.

Hakusanaksi laitoin Königin Luise ja tein kuvahaun. Jätin aatelisten kuvat rauhaan ja kliksauttelin sopivan näköiset laivakuvat auki. Onneksi kuvia ei ollut ihan hireän montaa, joten jaksoin availla kaikki kiinnostavat...

Königin Luisesta löytyi kolmea erilaista versiota, joten aloin tutkimaan mikä mahtaa olla oikea. Helpoiten nuo eri versiot erotti savupiipuista: yhdessä on vain yksi piippu ja kahdessa muussa on kaksi piippua. Kaksipiippuisista piippujen välinen etäisyys toisistaan sekä etäisyydet mastoihin olivat selkeästi erilaisia. Pikainen paneutuminen mittoihin paljastikin, että Königin Luise, joka myöhemmin kulki nimellä Omar ja sen jälkeen Edison, oli pituudeltaan lähes 170 metriä ja päätti maallisen vaelluksensa vuonna 1935 Italiassa. Tuota alustyyppiä kutsuttiin ymmärtääkseni Barbarossa-luokaksi, joka pikaisesti silmäiltynä oli omiaan aiheuttamaan sekaannusta, osallistuihan tuo Helsingin edustalle uponnut Königin Luise operaatio Barbarossaan. Joka tapauksessa tuon Barbarossa-luokkaan kuuluneen Königin Luisen saattoi ruksia yli liian pitkänä ja "oikeaa" Königin Luisea aiemmin romutettuna.

Toinen kaksipiippuinen Königin Luise onkin jo kinkkisempi tapaus, koska vertaamalla tuon laivan kuvia yksipiippuiseen Königin Luiseen kuvissa on todella vähän isoja eroja. Wrecksite.eu kertoo Königin Luisen uponneen meritaistelun seurauksena vuonna 5.8.1914. Helsingin edustalle uponnut Königin Luise taas upposi 25.9.1941 ajettuaan venäläisten laskemaan miinaan. Mielenkiintoisen sekavaksi asian tekee se, että myös tämän ensimmäisessä maailmansodassa uponneen Königin Luisen kerrotaan olleen HAPAG-yhtiön rakennuttama matkustajalaiva, joka myöhemmin muunnettiin miinalaivaksi - aivan samoin kuin tämä Hesan edustalla oleva Könärikin. Wrecksiten ja Wikipedian kuvat olivat muuten yksi ja sama, vaikka kertovatkin eri laivoista (tukee mielipidettäni Wikipedian luotettavuudesta).

Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä -kirjassa on sivulla 172 piirroskuva Königin Luisesta. Sama kuva, tosin pienempänä ja peilikuvana, on myös Hylyt.netissä. Tässä kuvassa laivassa on ainoastaan yksi savupiippu, kuten useissa aikalaispostikorteissakin (kortti 1, kortta 2, kortti 3), joissa alus esiintyy vielä rauhanajan väreissä.

Pelkän nimen perusteella haettuna löytyi siis kolme eri laivaa, jotka pikaisella silmäilyllä olivat hyvin samanlaisia, mutta tarkempi tutkiminen paljasti tukun eroja - samoin kuin yhtenäväisyyksiäkin. internetin haittapuolena on, että riittävän uskottavanoloinen sivusto voi levittää väärää tietoa. Näiden väärien tietojen pohjalta tehdään lisää kertomuksia, jotka tukevat toinen toisiaan ja vahvistavat väärän tiedon "oikeellisuutta". Esimerkkinä vaikkapa nuo kaksi Königin Luisea eri maailmansodista, joista kertovissa artikkeleissa on kuitenkin saman laivan kuva: jomman kumman on oltava väärässä. Saa nähdä, jos tähän Königin Luisen tapaukseen jaksaisi joskus syventyä ihan kunnollakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti