lauantai 8. syyskuuta 2012

Ojamolla ja Riksussa

Viime lauantain hylkyseikkailun jälkeen suunnattiin Tomin ja Juden kanssa kohti Ojamoa Lohjalla. Odotuksissa oli kirkkaammat ja tyynemmät vedet ja näiden suhteen ei tarvinnutkaan pettyä. Mukaan varattiin grillatavaksi makkaraa, tarkoitus kun oli tehdä kaksi dyykkiä. Ennakkotietojen mukaan sakkaraja kulki parissa kympissä.

Ensimmäisellä sukelluksella keskityttiin Tonttuluolan tutkimiseen ja reelin käyttöön. Mentiin 35-poijulta alas ja siitä kaltereille. Kaltereilta noustiin Tonttuluolalle menevälle opasnarulle ja mentiin luolaan "taaemmasta" sisäänkäynnistä. Sukellettiin luolassa rauhallisesti käyden lopuksi katsomassa yksinäinen pisto. Näkyväisyys oli katon alla hyvä ja sellaisena se pysyikin koko ajan. Tonttuluolasta lähdettäessä käytiin tutkintoluolan suulla, josta noustiin sukelluskellolle. Kellolta tehtiin lenkki fiskarille ja sieltä risteyspuun kautta kuuteen metriin. Kiinanmuurin kohdalla vesi oli aivan puuroa, käytännössä välillä mentiin 0-näkyväisyydessä. Sukelluksen loppuvaiheessa aurinkokin tuli esiin, vaikutus näkyi avopuolella todella hyvin. Piti oikein tarkistaa olan yli, tuliko joku kuvausvalojen kanssa taakse...

Pintautumisen jälkeenkin aurinko jaksoi paistaa, joten saatiin grillailtua makkaraa hyvästä syyskelistä nauttien. Grillin ympäristössä oli muuten jotain pieniä, sinimustia koppakuoriaisia aivan mustanaan. Mieleen tulivat Indiana Jonesin pillerinpyörittäjät, Suomen ankaran ilmaston vuoksi vain kitukasvuisiksi jääneinä. Pari kertaa noita koppiksia sai poistaa aluspuvulta mönkimästä, tiedä sitten olisivatko halunneet sukeltamaankin mukaan.

Toisen sukelluksen aloitimme jo dekopuulta, josta menimme K4:ään käyden katsomassa 2x2:n suuta. K4:ltä jatkoimme harjanteen yli K3:een kalliota seuraillen ja kuopan toista harjannetta pitkin kanjoniin. Kävimme kiertämässä veneen keulan kautta ja palasimme kanjonia pitkin harjanteen päässä olevalle kallioseinälle, josta nousimme taas kutosen lainille. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta kun olin ykkösenä tuolla laiturin puoleisessa päässä ja olihan se hieno fiilis kun pystyi vetämään sukelluksen kuten se oli suunniteltukin.

Olin tyytyväinen molempiin sukelluksiin, erityisen hienolta tuntui huomata kuinka Ojamon avopuoli alkaa olla jo hanskassa. Kunhan saan tuon luokitussukelluksen hoidettua, niin kyllä tuolla Ojamolla tulee varmasti käytyä talven aikaan melko säännöllisesti ja parempien näkkäreiden aikaan avopuolen kokonaiskuvakin hahmottunee vielä lisää.

Suunnistuksen lisäksi näillä sukelluksilla huomasi kuinka helppoa on sukeltaa yhdessä samoin koulutettujen kavereiden kanssa. Kaikissa eteen tulleissa tilanteissa tiimi noudatti samoja pelisääntöjä, eikä tarvinnut ihmetellä, mitä pari alkoi temppuilemaan.

Päivän päätteeksi täytin vielä liittymiskaavakkeen Riihimäen urheilusukeltajiin.Syy, miksi päätin liittyä, oli hyvin yksinkertainen: hieno täyttöpaikka. Kiinteä kompressori automaattivesityksellä ja pressostaatilla, kaasun analysointi imupuolelta, hyvä valaistus ja muutenkin hyvät tilat täyttöjä varten. Hankintalistalla oleva boosterikaan ei kuulostanut huonolta! Tällaista on Hämeenlinnaan toivottu jo pidempään, mutta jotenkin sen saanti tuntuu olevan tuskainen prosessi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti