Virtuaalilukemista

Tässäpä vähän sukellusaiheista lukemista, jos pinnan alle ei syystä tai toisesta ole pääsyä:

Tech Divin Mag
Ilmainen, netissä ilmestyvä tekniikkasukelluslehti, josta on tällä hetkellä ladattavissa toistakymmentä numeroa pdf-muodossa. Sivumäärältään lehdet ovat noin 40 - 80 sivun väliltä. Artikkelit ovat melko pitkiä ja käsittelevät monipuolisesti sukellusta yleensäkin mm. dekompressiosukelluksen teoriaa, rebreathereitä, sukeltajien haastatteluita, sekä hylkyesittelyjä.


Advanced Diver Magazine
Täältä löytyy erillisiä online artikkeileita, jotka ovat vapaasti luettavissa vaikka itse lehti onkin maksullinen.

Underwater Photography Magazine
UwP on myös ilmainen netissä ilmestyvä lehti, joka on ladattavissa pdf-muodossa. Nimensä mukaisesti lehti käsittelee vedenalaista valokuvausta. Tällä hetkellä julkaisu on ilmestynyt jo 76 kertaa, eli lukemista löytyy pitkäksi aikaa.

Dive
Ilmainen lehti, jonka tilataan rekisteröitymällä. Dive tukee myös mobiililaitteita, joten tästä saa helposti sukelluslukemista vaikkapa älypuhelimeen.

Rauno Koivusaari - Hylyt
Alkuvuodesta aloitettu blogi, jonka sisältö vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta ja omat odotukseni ovat korkealla jatkoa silmällä pitäen. Sivuilta löytyy myös linkki Raunon matkakertomuksiin.

Jos tiedät muita hyviä, mielellään ilmaisia nettijulkaisuja, niin laita viestiä vaikka kommenttikenttään.

Pitkästä aikaa

Olin eilen, otsikon mukaisesti, pitkästä aikaa sukeltamassa. Tälläkin kertaa mentiin avovedessä, sillä sukelluspaikkana oli vanha tuttu Jyrängön virta Heinolassa. Keli oli kaikkea muuta kuin helmikuinen: tihkusadetta ja pari, kolme astetta plussaa, mutta minulle se sopi hyvin.

JJ oli jo valmiiksi kasattu, joten kannoin sen vain laiturille, nostin bailoutin autosta ja aloin sonnustautumaan kuivapukuun. Vaatteet oli hyvä vaihtaa alkutalvesta hankkimassani Transitissa, kun ei tarvinnut värjötellä kylmässä tihkussa. Ruuvailin vielä bailout-alentajan paikoilleen ja avasin venttiilin tarkastaakseni, että pullo on täynnä, kun alentajasta kuului pettävän o-renkaan "poks" (isojen Pepsi Max -pullojen korkeista muuten lähtee toisinaan aivan samanlainen, selkäpiitä karmiva ääni avattaessa) ja sen perään ulos karkaavan kaasun sihinää. Tarkastin parit helpoimmat o-renkaat ja sen jälkeen lakki kourassa pyysin Jukalta stagea lainaksi. Onneksi oli lainata, sillä muuten olisi jäänyt sukellus siihen, kun vara-alentajia ei ollut.

Vesi oli aika korkealla ja virtaus Kumpelin rannassa oli aika voimakas. Alkumatkasta, kun vettä on vain noin pari metriä, oli meno suorastaan epämiellyttävää, kun mentiin keskemmälle uomaa. Onneksi syvemmällä virtaus rauhouttui aika paljon. Rapuja en juurikaan sukelluksen aikana huomannut, muutaman aika ison mateen kylläkin. Välillä jopa tunnistin missä mennään, mutta enimmän osan sukelluksesta olin kyllä ihan turistin roolissa. Pois noustiin ihan siinä missä oli tarkoituskin, kyllä se on helppoa kun on hyvä suunnistaja keulilla!

Vesi oli raikasta, minulla Suunto näytti nollaa, Predator yhtä astetta ja Jukan Suunto -1. Noista voi sitten valita sen mitä haluaa uskoa, suuruusluokka on kuitenkin selvillä. Vaikka vesi olikin nollan tuntumassa, ei koko kolmen vartin sukelluksen aikana tullut vilu, saati sitten että olisi tarvinnut lämpöliiviä käyttää.

Dyykin jälkeen käytiin vielä katsomassa jääveistoksia siinä Casinon ja sillan väliin jäävässä puistossa. Perjantaina olivat niitä veistelleet kasaan ja vaikka lämmin keli olikin tehnyt tuhojaan, olivat taideteokset vieläkin hienoja.

Nyt pitäisi vaan keretä huoltamaan kasa alentajia, niin voisi jatkaa omalla kohdalla hyvin alkanutta sukellusvuotta uusilla reissuilla.

Paluu blogin pariin

Sukelluksellisesti vuoden alku on ollut todella hiljaista, pinnan alla olen viimeksi käynyt Antoniolla joulun välipäivien aikaan ja blogiakin olen päivittänyt edellisen kerran marraskuussa. Välillä tämä kirjoitushomma on vaan unohtunut, mutta pari päivää sitten blogin olemassaolosta muistutettiin niin poliisin kuin parin toimittajan voimin.

Toimittajat ottivat yhteyttä Plurassa tapahtuneen sukellusonnettomuuden tiimoilta, jossa kuoli kaksi suomalaista sukeltajaa. Hesarista soitettiin alle tunnin kuluttua siitä kun olin itse kuullut onnettomuudesta. Luonnollisestikaan en tapahtuneesta juuri muuta tiennyt kuin paikalla olleet sukeltajat, mutta sekä Hesarin että Ilta-Sanomien toimittajat olivat ennen muuta kiinnostuneita saamaan vaikutelmaa millainen Plura on paikkana, sekä kuulemaan hiukan erilaisista riskeistä joita luolasukeltamiseen liittyy. Syy, miksi minuakin haastateltiin vaikka en millään muotoa voi sanoa tuntevani Pluran luolastoa on se, että olin kirjoittanut marraskuussa Pluran sukellusreissusta. Toimittajan pyytäessä kuvailemaan paikkaa täytyi oikein miettiä miten märkää kiveä voisi kuvailla...:)

Perjantaille osui myös soitto poliisilta. Viranomaiset eivät onneksi kyselleet Pluran tapahtumista, vaan soitto liittyi hylkyrosvouksen tutkintaan. Luurin toisessa päässä ollut sheriffi painotti heti puhelun alkuvaiheessa, ettei minua epäillä mistään vaan olen todistajana, mikä oli tietysti helpottavaa kuulla. Tässäkin tapauksessa blogikirjoitustani oli tutkittu ennen soittoa, olin kyllä ollut kyseiseen sukellukseen liittyen sähköpostinvaihdossa Museoviraston kanssa. Hienoa, että poliisi tutkii näitäkin juttuja!

Eilen oli vuosittainen hylkyseminaari Venemessujen yhteydessä. Valitettavasti vietin koko päivän Riihimäen, Helsingin ja Kirkkonummen välillä kiillottaen kiskoja (mikä sinällään ei ole yhtään hullumpaa hommaa), tällä kertaa kun olisin mieluumin ollut kuuntelemassa mitä mielenkiintoista tänä vuonna oli tarjolla.

Onneksi kelit ovat lämmenneet taas sellaisiksi, että viitsii ihan vakavissaan miettiä sukeltamaankin lähtöä!